KirsiTimonen

Tasa-arvoa terveyteen

Vaikka suomalaisten terveydentila on kohentunut vuosien varrella, osa ihmisistä voi huonosti. Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen on ollut poliittisena tavoitteena jo vuosikymmeniä ilman merkittäviä tuloksia. Yhteiskuntamme on jakautunut hyvä- ja huono-osaisiin. Terveyserot ovat entisestään kasvaneet, mikä huolestuttaa lääkäriä kovasti. Esimerkiksi työttömyys on merkittävä eriarvoistumista ja myös terveyseroja lisäävä tekijä.

Suomessa on pyritty takaamaan kaikille mahdollisuus terveydenhoitoon varallisuudesta riippumatta, mutta kohdistuksessa on kohentamista. Kuulostaa kornilta, että terveydenhuoltopalveluita käytetään eniten korkeimmissa sosiaaliluokissa, joissa terveys on muutenkin keskimääräistä parempi. Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on kolmiportainen. On julkinen terveydenhuolto, joka joko toimii tai sitten ei. Työssäkäyville on työterveyshuolto, josta voi olla mahdollista saada erittäin kattavat palvelut erikoislääkäreineen kaikkineen. Ja kolmanneksi on yksityinen terveydenhuolto, josta siitäkin Kela korvaa osan, mutta jota voi käytännössä käyttää vain kaikkein maksukykyisimmät. Sairausvakuutus kattaa osan yksityisistä terveydenhoitopalveluista ja maksukatot rajaavat julkisen terveydenhuollon vuotuisia maksuja. Osalla pienituloisista terveydenhuoltokulut muodostavat kuitenkin jopa yli 40 prosenttia perheen maksukyvystä.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja erojen kaventaminen on eettisesti oikein ja säästää myös rahaa. Terveyserot tulevat yhteiskunnalle kalliiksi. Ne lisäävät sairastavuutta ja aiheuttavat ennenaikaisia kuolemia. Sanotaan, että 10-20 % väestöstä kuluttaa 80 % palveluiden voimavaroista. Entä jos osa voimavaroista suunnattaisiin erityisesti näiden väestöryhmien tilan parantamiseksi? Esimerkiksi ikäihmisten päivittäinen avuntarve vähenisi puoleen ja diabeteksesta aiheutuvat suorat kustannukset vähenisivät 150 miljoonaa euroa, jos koko väestön toimintakyky ja sairastavuus olisivat samalla tasolla kuin korkeasti koulutetuilla. Käytännössä kokonaisuus huomioiden puhutaan yli miljardin säästöstä, jos onnistumme vähentämään terveyseroja. Ja ellemme onnistu, on tulevina vuosina kaivettava kuvetta sitäkin pontevammin.

Tulevaa sote-uudistusta mietittäessä on vakavasti pohdittava nykyisen monikanavarahoituksen purkua ja varmistettava kaikille oikeudenmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Se on kaikkien etu. Niin sosiaali- kuin terveydenhuollossakin ongelmien ja sairauksien ennaltaehkäisy on inhimillisesti paras ja myös taloudellisesti edullisin vaihtoehto. Koko yhteiskunta tarvitsee kuitenkin remonttia: terveyserojen kaventaminen vaatii onnistuakseen toimenpiteitä myös mm. koulutukseen, työllisyyteen ja köyhyyden poistoon. Sote- uudistus on välttämätön, mutta se ei yksin riitä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Pekka Pylkkönen

Koko keskustelu on hyödytöntä kun keskustelijat puhuvat jatkuvasti sivuseikoista. Lähes koko terveyserojupakka selittyy tupakalla, viinalla, ylipainolla ja vähäisellä liikunnalla. Kaikki ovat asioita joiden korjaaminen ei vaadi penniäkään rahaa.

Käyttäjän KirsiTimonen kuva
Kirsi Timonen

Olet aivan oikeassa siinä, että elintavat selittävät suurelta osin terveyseroja. Maksamme kaikki kuitenkin koko ajan yhä reippaammin terveyserojen kustannuksia. Jo kouluikäisillä näkyy eroa terveyskäyttäytymisessä (juuri nuo mainitsemasi tupakka, alkoholi, liikunta).
Mitä itse ehdotat ratkaisuksi tilanteen korjaamiseksi?

Pekka Pylkkönen

En tiedä. Niin kauan kun meitä vanhempia ei saa syyllistää, olemme varmaan voimattomia asian suhteen.

Mutta meistä kai sen pitäisi lähteä. Ei tupakoida enää lasten edessä, pidetään huoli että edes muksu syö suositusten mukaisesti vaikka itse vedettäisiin läskiä ja laardia.

Ja kyllä minun mielestäni lasten liikuntamahdollisuudet ovat ehkä parasta mihin verorahoja voi käyttää. Tietysti joku tolkku siinäkin.

Yhteiskunnalla on harvinaisen vähän mahdollisuuksia vaikuttaa tähän asiaan joka on kiinni omasta päästä.

Pekka Heliste

Nuo elintapa jutut eivät selitä eroja muihin maihin. Suomessa köyhän ja varakkaan elinajanodotteen ero on OECD maiden suurimpia ja OECD:kin arvioiden mukaan eriarvoisin terveydenhoito kehittyneissä maissa.Suomessa hoidetan terveitä hyvätloisia, sairas penituloinen jätetään hoitamatta.

Erikoissairaanhoidon toimenpiteet kohdituvat pääosin hyvätuloisiin, joiden elinatavat ovat parhaimpia

Tupakkaa syytetään, mutta Suomi kuuluu siihen joukkoon, jossa poltetaan mutta vähän, savukkeilla mitattuna esim pitkäikäisemmät japanilaiset polttavat n 3 kertaa enemmän.Vähemmän polttavat vain ruotsalaiset ja islantilaiset mutta he nuuskaavat

.Tupakointiero ei ole niin suuri kuin annetaan ymmärtää alimmassa tuloluokassa 40 % polttaa, mutta ylimmässäkin 20 % ja kuten OECD rapparissa todetaan, suomalaiset polttavat vähän, siis ne jotka polttavat.

Viinaa juodaan kaikissa tuloluokissa saman verran, juomatavoissa toki on eroja, mutta alkoholin määrä on se ratkaiseva sairauksien kannalta
Ja muuallakin juodaan viinaa ja yhtä paljon ja usein enemmänkin, eikä se aiheuta yhtä suuria terveyseroja

Ja kun 60-70 % kansasta on ylipainoista ja lihavia n 13 % niin ei sekään pelkästään köyhien ongelma ole
Eikä ylipainoisuus ole myöskään pelkästään suomalaisten ongelma, Suomi on OECD maiden keskitasoa.
Useimmissa länsimaissa lihavuuserot köyhien ja varakkaiden välillä on yhtä suurta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ylipaino#/media/File:...

Liikunnassa taas vertaillaan vainhyötyliikunta lasketaan mukaan niin köyhimmät liikkuvat eniten:He tekevät ruumiillista työtä, heillä ei ole autoa, ei varaa taksiin ja niinpä useimmat matkat tehdään jalan tai pyörällä.Julkisen liikentenekin käyttö edellyttää liikuntaa pysäkeille.

Tätä ei vertailussa huomioida

Hyvätuloinen tekee kaikkein vaarallisinta työtä eli istuu kaiket päivät ja jos nuo väitteet pitkistä päivistä pitävät paikkansa niin ei aikaa vapaa-ajan liikunnalle juuri jää.

Hyvätuloisella , jolla on jo koulutuksen ja sosiaalisen aseman tuomaa hyvinvointikulttuuria, on kaupan päälle myös jatkuva mahdollisuus seurata terveydentilaansa maksutta ja saada asiantuntijakonsultaatiota milloin haluaa

Köyhän, jolla ei ole mitään sosiaalisen taustan tai koulutuksen tuomaa hyvinvointikulttuuria ,pitäisi selvitä yksin, ilman tarkastuksia ja ilman konsultaatioita.

Eliitti,jolla on kaikki terveyspalvelut ilmaiseksi käytössä ilman jonotusta ja arviointeja ja joka ei selviä ilman jatkuvaa ohjausta edellyttää köyhältä, että hänen tulee itse olla aktiivinen ja kyetä hoitamaan terveyttään ilman tukea.
Suomessa on tietoisesti haluttu katsoa vain Suomen sisäisiä terveyskäyttätymiseroja ja selittää elinajanodotteen eroa pelkästään tämän varassa.

Mutta vertailu muiden maiden kanssa paljastaa, etteivät nuo selitykset voi pitää paikkaansa

Ainoa selittävä tekijä on terveydenhoidon eriarvoisuus

http://ec.europa.eu/health/reports/docs/health_gla...

Pekka Pylkkönen

Ei hyvää päivää. Pelkästään erot tupakoinnissa selittävät kolme vuotta elianajanodotteen erossa. Olet kyllä varsin outo kaveri.

Pekka Heliste

En ole , luepa vaikka tuo OECD arvio,sen mukaan Suomen tervydenhoito on eriarvoisin

Ja kun katsotaan terveyseroja niin miten japanilaisilla terveyserot ovat pienemmät vaikka polttavat kuin korsteenit ? Vikka Japanissa polttavat kaikki sosiaaliryhmät

Tai vaikka puolet OECD maista on lihavampia niin terveyserot ovat noilla lihavammillakin pienemmät ? Kun Suomessa 60-70 % väestöstä on ylipainoista niin miksi tuo 10 % olisi se johon lihavuus vaikuttaa ?

Pekka Heliste

Jaanilaisten pitäisi elää silloin 12 vuotta lyhyemmän elämän kuin suomalaiset

Pekka Heliste

Tuossa THL tutkijan kertomana OECD:n arviosta Suomen terveydenhuollon eriarvoisuudesta.Siksihän tuota SOTEa ajetaan kuin käärmettä putkeen, jotta terveyseroja saataisiin kavennettua

http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/1326

https://www.thl.fi/fi/web/paatoksenteko-talous-ja-...

http://www.laakarilehti.fi/kommentti/?type=7/news_...

http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-201...

Pekka Pylkkönen

Kukaan ei kiellä "eriarvoisuutta", eli sitä tosiasiaa että köyhät hakeutuvat lääkäriin harvemmin kuin olisi ehkä tarve.

Sen sijaan terveyseroista vähintään 75-90% selittyy elintapoihin liittyvillä eroilla. Toki esim THL esittää että elintavat olisivat jotenkin kulttuurisia ja siten "ei kokonaan yksilön omalla vastuulla".

Suomessa kuollaan yleisimmin sepelvaltimotautiin, syöpään (suurin osuus keuhkosyöpiä) tai alkoholiin.

Kaikki syitä joihin vain lihava, tupakoiva ja juoppo pystyy itse vaikuttamaan.

Pekka Heliste

Höpö, höpö muualla ovat elintapaerot vielä suurempia kuin Suomessa, mutta silti eliajanodote-erot pienempiä sosiaaliryminen välillä

Suomessa köyhä ei pääse lääkärille kuin pitkän jonottamisen ja kerberoksen tekemän arvion kautta ja lääkärissäkäynti maksaa , joten lääkärille hakeudutaan vasta kun sairaus on jo edennyt pitkälle.
Systeemi on pitkälti samanlainen kuin USA:ssa ennen Obam-carea, estetään välitön kuolema, mutta ei ennenaikaista.

Köyhälle lääkärissäkäynti maksaa , samoin tutkimukset

Hyvätuloinen sen sijaan pääsee lääkärille silloin kun haluaa ja yksityinen lääkäri takaa oikopolun erikoissairaanhoitoon jo taudin alkuvaiheessa

Hyvätuloisen terveyttä seurataan säännöllisillä kokeilla ja tutkimuksilla ja hän saa lääkärikonsultaatiota aina tarvittaessa.Työpaikkaruokailu, lounassetelit, kuntoliput ym tukevat terveitä elintapoja, köyhältä ne puuttuvat.

Jäin vasta eläkkeelle, joten ero on suurempi kuin yöllä ja päivällä.

Elintapaero on van Suoessa keksitty juttu, jotta eriarvoisuutta ei tarvitse korjata.Kansainvälisessä vertailussa on helppo havaita , etteivät elintapaerot johda muualla samanlaisiin tervyseroihin.

Kun Suomi pannaan 30 muun maan kanssa vertailuun niin ainoaksi selittäväksi tekijäksi jää eriarvoisuus tervydenhuollossa, kuten OECD:kin toteaa

Toimituksen poiminnat